Hääkuvat on vihdoin käyty läpi ajatuksella, se ei ollut helppo tehtävä kun niitä oli lähemmäs parisen tuhatta ja kaikki tuntuivat olevan jollain tavalla hyviä otoksia. Nyt kun kuvat ovat valmiina, tuntuu että pää menee ihan pyörälle kun en osaa päättää mistä alottaisin :D En tiedä tulevatko postaukset ulos mitenkään loogisessa järjestyksessä, mutta aloitetaan siitä mistä ollaan kyselty eniten, jopa lehtiä myöten. Mekkoni jonka Mert Otsamo suunnitteli.

Mistä tämä kaikki alkoi? Häämekko oli sellainen jota olin miettinyt jo vuosia, se oli ainoa joka mua jollain tavalla aina häissä kiehtoi yllätys yllätys, kaunis mekko oli ajatuksissa ekana. Mulla oli pitkään tietty malli ja tyyli mielessä, oon aina pitänyt "yksinkertaisista" mekoista. Eli tällä tarkoitan ettei siinä ole minkäänlaista kirjailua, pitsiä yms yms. Hieman kiiltävä helmimäinen kangas on myös vetänyt pitkään mua puoleensa ja se oli melkein yksi ainoa asia mikä toteutui mun alkuperäisestä suunnitelmasta. Katsoin tosi simppeleitä, laskeutuvia melkein alusvaatemekon tapaisia häämekkoja ohuilla olkaimilla, jonkinlaisena merenneitomallisena. Tämän lisäksi aloin lähempänä häitä miettimään A-mallista mekkoa, koska sellaista en ollut ikinä oikeastaan missään edes pitänyt. Lopuksi tuntui etten tiennyt mikä olisi se paras vaihtoehto minulle joten yksi morsiusneidoistani Lotta pyysi että mentäisiin sovittelemaan kunnolla mekkoja että tietäisin mikä malli helmassa ja mekossa on mun mieleen. Hän kun oli oikeassa siinä että ajatuksena joku voi tuntua hyvältä, mutta päällä taas ei. Kun sain A-mallisen kauniin mekon ylleni, Lotta kehui heti sitä mutta itse en tuntenut mitään, se tuntui päälläni oudolta ja jopa tylsältä... mutta samalla hieman jopa harmitti sillä jollain tapaa olisin halunnut ison näyttävän helman. Pian sain päälleni mereneitomallisen mekon jonka olkaimet olivat sivuilla off-the shoulder tapaisesti ja vaikka mekko ei ollut lähelläkään täydellistä, istui minulle huonosti ja kangas ei ollut kaunis, tuo malli nappaisi minut heti mennessään. Tiesin heti että tämä malli tuntuu todella paljon omalta, sopii mun kropalle ja siitä lähdettäisiin liikkeelle.

Miten päädyin Mertille? Melkein heti kun kihlauduttiin niin aloin miettimään mekkoja ja itseni tuntien tiesin että olisi unelmaa saada joku puku joka oltaisiin tehty juuri mulle, missä kaikki yksityiskohdat on sellaisia mihin voin vaikuttaa eikä kenelläkään olisi samanlaista. Hetken mietin onkohan siihen loppujen lopuksi varaa sillä ei meillä mitään isoa budjettia häihin ollut, mutta päästin että kyllä säästämällä hieman enemmän se tulee olemaan sen arvoista. Olen todella iloinen että tein tämän päätöksen, kyllä se on vain totta kuinka mekko vaikuttaa koko päivään, fiilikseen ja kuviin niin paljon. Metrin kädenjälkeä olen aina ihaillut, hänen tyyli ja maku on todella lähellä omaani ja voisin pukea jokainen jutun minkä hän on ikinä tehnyt. Laitoin hieman varovasti viestiä että innostuisikohan hän jos..  ja no hänhän lähti niin riemulla ja täysillä mukaan heti että hypin ihan kotona ilosta. Hänen kanssaan oli erittäin helppo puhua ja saada puku aikaiseksi, näytin kuvia inspiraatioksi, kuvailin mekkoa ja haluamani yksiityiskohtia todella tarkasti, painottaen kuitenkin aina sitä että luotan hänen ammattitaitoiseen mielipiteisiinsä ja aina saa ehdottaa muutoksia yms. Puhuin myös että unelmissa olisi ehkä jopa todella näyttävä irtohelma, jos olisi mahdollista.. ja tästäkin hän otti kopin loistavasti ja toteutti senkin täydellisesti. En ole kauhean tarkka ihminen, mutta pukeutumisessa ja varsinkin tällaisissa asioissa olen äärimmäisen tarkka, sanon heti jos joku ei miellytä 100% ja minun ei pitänyt ikinä oikeastaan mistään sanoa, ainoa taisi olla "vielä puolimetriä irtohelmaan pituutta! ". Kaikki toteutui täydellisesti, mekosta tuli täydellinen, en muuttaisi siinä mitään. Halusin että se on jollain tavalla moderni mutta ajaton, että kun kuvia katsoo 40 vuoden päästä, voin sitä yhä ihailla. Oli ilo työskennellä näin lahjakkaan ihmisen kanssa joka osasi täydellisesti tehdä sen mitä pyysin pienintä yksityiskohtaa myöten ja missä näkyy hänen työnjälki, voi melkein nähdä heti mekkoa katsoessa tarkkaan että Mert on puvun takana. En voi muuta kuin kiittää ja kumartaa.

Tämä oli piirrustus jonka sain ekan tapaamisen jälkeen ja sen kanssa mentiin myös katselemaan yhdessä kankaita mekkoon.

Valkoista silkkiä toisen perään, vaikka valikoimaa oli niin Mert ja minä tiedettiin hyvin tarkkaan mitä haluttaisiin ja yksi oli juuri oikean sävyinen, kauniilla hohdolla. Monen tapaamisen ja sovituksen jälkeen, alkoi mekko hahmottua. Tässä alhaalla näkyy enimmäinen pohja, joka tehty puuvillasta.

 

HÄÄPÄIVÄ

Mert toi mekon tunti ennen kirkkoa, mukana oli kaksi isoa pukupussia, mekko ja laahus.

Kuvat: Satu Mali

Tytöt olivat valmiina, Emma oli ainoa joka oli nähnyt mekon melkein valmiina ja muuta vähän kuvia sovitusvaiheissa.

Mekon alla oli todella mukava korsetti, joka teki siitä erittäin mukavan ja tukevan! Olin koko päivän lopuksi oikeasti yllättynyt miten hyvältä voi mekko tuntua ja no kyllähän silkillä oli osuutta asiaan, kevyt ja hengittävä kangas jossa oli hyvä olla ja tuntui hyvältä iholle.

Tässä oli päällä mekko, jonka sivuilla oli pienet napit. Siihen lopuksi kiinnitettiin iso helma jonka kovasti halusin ja teki juuri sen fiiliksen mitä halusin.

Lopuksi päähän Stokkalta ostamani eritttäin kaunis ja pitkä pitsinen huntu, joka oli kirsikka kakun päälle <3

Tämä kokonaisuus oli niin mua, olen edelleen tästä mekosta niin onnellinen (joka pitää kyllä yhä pesuun viedä.. :D ) Pitää katsoa mitä sille keksii, koska en halua säilyttää käyttämättömänä, joka tehdään siitä jotain uutta tai ehkä pääsee toiselle morsiammalle käyttöön. Oli miten oli,