Miten näin pienistä asioista voi tulla onnelliseks: kukat, limu ja ruokaa (muuta kuin salaattia). <3
Me ei olla Sampan kanssa käyty nyt viikkoon kunnolla kaupassa ja sen kyllä huomaa, molemmat ostetaan töiden jälkeen nopeasti kaupasta jotain nopeeta ja huomenna sitte sama juttu jne. Älysin tänään että oon viikon mussuttanut pelkästään salaattia, kanaa, salaattia, ruisleipää, luonnonjugurttia, limua ja hieman karkkia. Lihan lisäksi en mitään lämmintä :D Rakastan tehdä kunnon kotiruokaa, mutta sen eteen pitäisi käydä kaupassa kunnolla ja ostaa kaikki ruoka-ainekset ja nähdä hieman vaivaa.. miten vaikeeta se voi muka olla? Toivon todella että huomenna jaksetaan olla kaupassa 5 minsaa kauemmin ja miettiä mitä oikeaa ruokaa voisi tehdä.
Nytkin halusin jotain todella todella nopeeta, kun jo kaupassa kuola valui ruokien päälle. Olin 2 päivää suunnitellut tekeväni sitä todella maukasta kotitekoista pizzaa, mutta näin mielessäni kahden tunnin taikinan kohotuksen sekä sen kauhean sotkun. Niimpä ostin pohjaksi ruisleipiä! Samalla kun lämmitin uunia, lähetti toi GinaTricotin lähettämiä kukkia jotka pääsi myös heti pöytään. Kyllä kelpasi syödä tuoreiden kukkien vieressä :))

Responses to Pienet ruispizzat